Elijahun hengessä ja voimassa 9

by
Comments are off for this post

https://blogi.israelinhuone.com/wp/?page_id=15

Jochanan puhui tämän kaiken sellaisella palavuudella,[1] että se tunkeutui jokaisen korviin ja liikutti jokaisen sydäntä, sillä niin erinomaisesti saarnasi, tuo Elohimin voimalla varustettu profeetta. Hänen sanansa olivat kuulijoille ja Profeettojen kirjoitusten lukijoille totuus – ja kirkkaat kuin aurinko. Koko kansanjoukko, joka kuunteli häntä vakavasti, oli sydämen syvyyteen asti liikuttunut hänen puheestaan ja katseli häntä mitä syvimmällä kunnioituksella. Sydämet täyttyivät pyhällä ilolla, sillä ihmiset ymmärsivät, että Elohim muisti jälleen Siionia, ja hän tahtoi selvemmin kuin koskaan aikaisemmin, julistaa Hänen ihmeitään maan päällä. [2]

Eräille kuulijoilleen hän sanoi: ”Ystävät, minä olen erämaan asukas, ja elän yksinäisyydessä omasta vapaasta tahdostani. Ihmisten ilmoille tulen vain siitä syystä, että julistan sanomani. Ihmisten ilot eivät ole minua varten. Minut on lähetetty vain tätä yhtä tehtävää varten, ja sen kestävyys on lyhyt, vaikka sillä on Elohimin suurimpien profeettojen arvoinen merkitys.[3] Kuitenkin minä olen heihin verrattuna vähäinen enkä ansaitse profeetan nimeäkään. Häneen verrattuna, josta julistan maailmalle, olen vain tomuhiukkanen.”

Jochanan sanoi eräille kuulijoilleen: ”Kaikki kiittää Adonaita ja mekö olisimme vaiti? Laulakaamme temppelin iltalaulu:

1. Kiitos, kiitos, Adonai!

Ylistäen kiittäkää häntä: taivaat, maa ja meri!

Laulakaa ylistäen hänelle, Jisraelin miehet,

sillä hän korottaa kansansa, sitä iäisesti hallitsee!

2. Kiittäkää häntä enkelit ja taivaan sotajoukot!

Kiittäkää häntä aurinko, kuu, kaikki taivaan tähdet!

Kiittäkää häntä tuli, rakeet, myrskyilma, sillä

hän on hurskas Tuomari, joka iäisesti hallitsee.

3. Kiitos, kiitos, kiitos Adonai!

Kiittäkää häntä te linnut, karja ja metsän pedot,

Kuninkaat ja kansat, ruhtinaat ja papit, tuomarit,

nuorukaiset, neidot ja vanhurskaat sekä sylilapset,

Kiittäkää hänen nimeänsä, kiittäkää ja laulakaa!

4. Kiittäkää sotajoukkojen Jehovaa!

Ylistetty ompi hänen nimensä,

kunniansa taivaita korkeampi!

Jisrael on hänen esikoisensa ja oma kansansa, kiittäkää!

Jisrael häntä kiittäköön, kiittäkää häntä iäti, ikuisesti, aina ja ikuisesti”![4]

Jochanan kertoi hänen jälkeensä tulevasta Messiaasta: ”Minä voin kertoa teille hänestä sangen vähän, paitsi mitä olette jo kuulleet. Tulevaisuus on salassa. Minä kannan sanomaani, mutta en saa rikkoa sen sinettiä enkä lukea sitä. Minä olen vain Elohimin lähettämä ihmisiä varten. Te saatte oppia tuntemaan sen, joka on minulle tuntematonta.[5] Onnelliset, kolmesti onnelliset olette te, jotka saatte kasvoista kasvoihin katsella tuota jumalaista olemusta, jonka minä näen vain etäältä. Jos minut sallitaankin nähdä hänet, on näkemiseni lyhytaikainen, sillä hänen tullessaan minä menen pois. Tehtäväni lähetettynä on silloin saavuttanut päämääränsä. Autuaat ne, jotka elävät ja saavat nähdä hänen herruutensa ja kuulla Elohimin armon ääntä, mitä hänen pyhiltä huuliltansa vuotaa”.[6]

Sitten hän jatkoi: ”Hän tulee ihmisenä, ei suinkaan sellaisessa loistavassa muodossa, mikä ihmisille kelpaa, vaan nöyränä, alhaisena ja lempeänä. Elohimin Henki opettaa minua sovittamaan nämä sanat Messiaaseen, mutta minä en voi kuitenkaan niitä oikein käsittää.[7] Älkää pyytäkö minulta, että saisitte sen tietää, jota ei ole yhdellekään ihmiselle ilmoitettu. Elohimilaisen Messiaan täytyy se itse teille selittää. Onnelliset ovat ne silmät, jotka saavat hänet nähdä. Onnelliset ne, jotka saavat kuulla viisautta hänen suustaan ja pitää opetuksen, joka tulee hänen suustaan. Hänen kärsimystään ja valtaansa en voi selittää. Se on salattu minun silmiltäni. Minä puhun, niin kuin Elohim, joka on minut lähettänyt, käskee puhumaan. Minä tiedän, että hän, joka jälkeeni tulee, on minua suurempi. Hänen kengän paulojansakaan en ole arvollinen päästämään.

Hänen kuningaskuntansa ei ole tästä maailmasta. Se on salaisuus, jota minä en voi selittää. Minä olen vain shofar, jonka kautta Elohim puhuu. Minä en tunne sanoja, joita minä puhun. Sen vain tiedän, että vähäisin lapsi ja kaikkien alhaisin palvelija, jotka elävät Messiaan päivinä, ovat minua suurempia.[8] Minä seison tuon ihanan ajan kynnyksellä, jonka suuruuden ja loiston suuret profeetat ovat kaukaa nähneet jonkinlaisena merkillisenä taivaan tapahtumana. Minä olen heitä lähempänä täyttymyksen aikaa.

Minun on sallittu ihailla hänen herruutensa tulemista ilmoittavia säteitä, ja onpa minun sallittu nähdä vielä ehkä enemmänkin, mutta en sitä kuitenkaan varmasti tiedä. Minä avaan vain viimeisen oven, joka vie ennustusten hämärästä ilmestyspäivän ihanaan aamunkoittoon.[9] Mutta minä en saa käydä kynnyksen yli enkä tulla osalliseksi tuon uuden päivän siunauksesta. Kaikki, jotka jälkeeni tulevat, ovat minua onnellisempia, mutta tapahtukoon Jehovan tahto! Minä olen vain hänen luomansa, eikä tomun sovi napista. Minä iloitsen aamutähden koitosta, mutta sen säteet valaisevat koko maata eikä minua lainkaan.”[10]

*

Pilatus tulkitsi pappien ja vanhinten kokouksen antaman päätöksen ja Kaifaan mielipiteen seuraavin sanoin: ”He tahtoisivat raivata hänet (Jochananin) tieltä, mutta heidän mielestään minun olisi sopivampaa poistaa hänet, kuin että he itse joutuisivat sen takia vihatuiksi’.[11] Hetken kuluttua Pilatus jatkoi: ”Olen käskenyt Marciuksen lähettää joukko-osaston vangitsemaan Jochananin ja toimittamaan hänet luokseni Kesareaan”.[12] Marcius oli ehkä legioonan ylitribuuni.

Tämän jälkeen Pontius Pilatus kirjoitti: ”Minun on tehtävä tämä joka tapauksessa, sillä jos Antipas saa tietää – niin kuin epäilemättä saakin – että häiriö on saanut alkunsa rajan tältä puolen, niin hän on käyttävä sitä mahdollisimman paljon hyödykseen”.[13] Kun Jochanan saarnasi uudesta kuningaskunnasta, miellytti se Herodes Antipasta vielä vähemmän kuin prefekti Pontius Pilatusta. Antipas näet pelkäsi, että jos hänen hallitsemassa maassaan syntyisi levottomuutta, roomalaiset joukot lähetettäisiin ”muka” heti hänen avukseen. Pilatus totesikin tähän, että kun ne (roomalaiset) kerran olisivat siellä, silloin ’hän (Antipas) saa sanoa jäähyväiset naurattavan pienelle kuningaskunnalleen’.[14]

Vähän aikaa tämän jälkeen Pilatus kirjoitti: ”Marcius on palannut Kesareaan… Jochanan on päässyt livahtamaan karkuun. Hän on saarnamatkoillaan mennyt Antipaan (Perean) alueelle. Saarnaaja on nyt pistetty varmaan säilöön Makhairoksen, Kuolleen meren itäpuolella olevilla kukkuloilla sijaitsevan ikävän, synkän linnoituksen, vankiluoliin. Haluaisin sanoa, että hän ei enää näe Juudeaansa. Jos Antipaksella on hieman järkeä, hän ottaa hänet hengiltä”.[15] Josefus kirjoitti Bellumissa, että Makhairoksen linnan oli Aristobulos I (103–76 eaa.) poika, Aleksander (Jannaios), linnoittanut.[16] Linnan vankila sijaitsi kuilujen ympäröivällä korkealla paikalla.[17]

Jochanan oli tiennyt koko saarnaamisen ajan, että Messiaan ilmestyminen tiesi hänen kuolemaansa, sillä hänen mukaansa ’hänen (Jeshuan) tulee kasvaa, mutta minun vähetä’.[18] Hänen vähenemisensä viimeisenä hetkenä ’vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa’.[19] Hieman myöhemmin Pilatus jatkoi: ”Ohimennen sanottuna, saarnaaja Jochanan ben-Zekharja, ei ole enää minua häiritsevä. Hän on kuollut. Olen saanut muodollisen ilmoituksen Makhairoksen linnan päälliköltä. Hänen herransa Herodes Antipas oli pääkaupungistaan Galilean Tiberiaasta lähettänyt hänelle kiireellisen määräyksen Jochananin mestaamisesta kapinanlietsojana ja kehottanut ilmoittamaan asian minulle”.[20]

*

Lopuksi profeetallinen osio:

Muistakaa, mitä olen aiemmin kirjoittanut: Setrit huojuvat ja hoippuvat tuulessa ja välillä ne seisahtuvat, kun tuuli pieneksi hetkeksi laantuu. Pian pyörteinen tuuli voimistuu ja setrit alkavat huojua ja taipua voimakkaasti, kunnes ne kaatuvat vuoren rinteelle, mistä ne vierivät tai valuvat alas. Vuoren juurella on suuri joukko juutalaisia, jotka jäävät niiden alle.

Syyriasta päin annetaan setreille tukea. Pohjois-Jisraelin kylät ja kaupungit tulevat joutumaan koville. Kaikki tapahtuu äkisti, mikä yllättää ne juutalaiset, jotka luulevat olevansa turvassa.

****

Profeetallinen osio jatkuu:

Jisraelin pääministeri Benjamin Netanjahu vertaa terroristien kohtaloa Sodoman ja Gomorran tuhoon, keskusteluun, joka käytiin rabbanistien mukaan ”enkelin” ja Aabrahamin välillä.[21]

*

Näin näyssä, että imaami kokoontui muslimi-veljiensä kanssa eräässä ulkorakennuksessa ja sanoi rukoilevansa Jisraelin puolesta. Kävelin tämän rukoilevan joukon keskitse. Miehet eivät kumarrelleet maassa polvillaan kohti Mekkaa, vaan seisoivat, pitivät käsiään ylhäällä siunaavassa asennossa ja rukoilivat. Imaami käveli huoneen peräosaan, aivan kuin hän olisi seurannut minua. Lähdin hengessä lentämään ja otaksun, että imaami näki minut ja tuli siitä vakuuttuneeksi, että he olivat oikealla asialla rukoillessaan Jisraelin puolesta.[22]

*

Arabit ja juutalaiset pitävät Abramia heitä yhdistävänä tekijänä. Myös he pitävät Abramia varakkaana miehenä, joka hän totta tosiaan olikin, jos totta puhutaan. Pyhät kirjoitukset sanovat, että Abram sai siten pääasiassa varallisuutensa, että hän antoi siskopuolensa, vaimonsa, Egyptin faaraolle, että hänen oma henkensä säästyisi.[23] Hän keräsi Egyptissä jättimäisen omaisuuden, minkä mukana tuli Hagar-orjatar, jonka kautta syntyi Jismael, hänen esikoispoikansa, joka sitten peri hänen kuoltuansa kaiken maallisen omaisuuden.

Abrahamin toinen poika Jitschaq jätettiin tylysti Aabrahamin maallisen perinnön ulkopuolelle. Hän sai puolestaan Elohimilta perinnöksi taivasten kuningaskunnan hengellisen rikkauden, mikä annettaisiin hänelle Aabrahamissa ja hänen Siemenessään, Messiaassa Jeshuassa. Tästä hengellisestä rikkaudesta pääsevät osallisiksi myöskin arabit, jos he vain ottavat vastaan Messias Jeshuan, johon Elohim on kätkenyt koko taivasten kuningaskunnan hengellisen rikkauden.

Aabraham-sopimus tarkoittaa arabimaan ja Jisraelin välillä tehtyä rauhansopimusta, mihin kuuluvat molempia osapuolia hyödyttävät kauppasopimukset. Asiaa on vienyt eteenpäin herra Donald Trump. Elohim on näyttänyt näyssä, että ’sopimuksen osapuolet kumartavat Aabraham-kultapatsasta samankaltaisesti kuin jisraelilaiset kumarsivat erämaassa kultaista vasikkaa’.[24] Toiko Egyptin faaraolta ja Filistean kuninkaalta Aabrahamin keräämä suuri maallinen omaisuus Jismaelin elämään rauhan? Ei tuonut. Miten kävi Aabrahamin ja Lootin läheisen yhteyden? ”Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä”,[25] mikä johti siihen, että Abram sanoi Lootille: ”Eroa minusta”.[26] Kun arabi ja juutalainen yhdessä kumartavat rahaa, ei siitä rauhaa eikä mitään muutakaan pysyvää hyvää tule. Sopimuksen solmiminen ei myöskään lisää kunniaa muiden kansojen silmissä. Se on kuin c-sarjan urheilusta saatu ensimmäinen palkinto, mikä ei saa julkisuudessa paljoakaan arvostusta.[27]

*

Kasvoni näytettiin näyssä monesta eri kuvakulmasta, että en jäisi epätietoiseksi, ketä Elohim oikein tarkoittaa. Eteeni tuotiin joukko heprealaisia Pyhiä kirjoituksia, joista Elohim valitsi yhden hepreankielisen tekstin. Tämä teksti ensin rajattiin pienen neliön sisäpuolelle ja sitten se aivan kuin skannattiin silmieni eteen hyvin suureksi neliöksi. Tämän jälkeen se vielä skannattiin pienempään, sopivaan, kokoon, neliön muotoiseksi.

Usein kun käyn nukkumaan, silmieni eteen avataan kirjakäärö, jossa on hepreankielistä kirjoitusta. Jeshua, Jisraelin Messias, on nähnyt minulle hyväksi, että lopetan päiväni lukemalla Pyhiä kirjoituksia. Tunnen hyvin heprealaiset kirjaimet. Makaan vain selälläni vuoteessa ja tuijotan tekstejä. Mitä muutakaan voisin tehdä kuin tuijottaa? Onko se minun vika, jos luen Pyhiä tekstejä? Onko Pyhien tekstien lukeminen syntiä? Jos kysyn syntiseltä lihaltani, saanko lukea Pyhiä tekstejä, ei se ainakaan ilahdu. Miettikää juutalaiset, mitä te voisitte tehdä minun asemassani? Voisitteko tekään tehdä muuta kuin katsoa Pyhiä tekstejä?

Jos minä en mitään muuta tiedä, niin ainakin sen tiedän, mitä minun tulee tehdä. Minun tulee lukea Pyhiä tekstejä! En minä ymmärrä mitä luen, koska en tunne useinkaan sanojen merkityksiä, mutta minkä minä sille voin, että en ymmärrä? Onko se minun syyni, että olen syntynyt suomalaiseksi? Tiedän kuitenkin, että sanojen ymmärtäminen ei ole Elohimin ensisijainen ajatus. Puhun myös Pyhän Hengen antamalla vieraalla kielellä,[28] joka on heprean kieltä. Minkä minä sille voin, että puhun vierasta kieltä, mikä ei ole äidinkieleni? Olen heprean kielen puhumiseen aivan syytön. Olen saanut selville heprealaisia sanoja tutkimalla, mitä puhun: Puhun aina uudestaan ja uudestaan profeetta Hoosean kirjan sanoja.

Näin näyssä Jeshuan istuvan pöytänsä ääressä ja tutkivan Pyhiä heprealaisia tekstejä. Hänen leveällä pöydällään oli monia kirjakääröjä. Jotkut kääröistä oli rullattu auki, ja ne olivat avoimena pöydän päällä. Hän opetti minulle, että ’minun tulee viettää enemmän aikaa Pyhien, heprealaisten kirjoitusten, parissa’.[29] Eteeni on muutaman kerran tuotu toinen kahdesta liitontaulusta, johon oli kirjoitettu viisi heprealaisilla kirjaimilla kirjoitettua käskysanaa. [30] Kirjaimet olivat, erikoista kyllä, kirjoitettu neliökirjoituksella. Sitten eteeni tuotiin koulun iso liitutaulu, mikä oli kirjoitettu täyteen erilaisia matemaattisia kaavoja ja laskuja, minkä järjestelmän avulla masoreetit muinoin jäljensivät Tanakhin Pyhät tekstit. Viimeisenä eteeni tuotiin Pyhä teksti, joka oli kirjoitettu paleo-heprealaisilla kulmakirjaimilla.[31]

Olin Toora-koulussa. Lähelläni oli joku rabbi, jota en tuntenut. Hän selitti nuorille oppilaille pyhiä sanankohtia tai samalla hän piti yllä järjestystä. Rabbi Jeshua antoi tässä näyssä rabbin esimerkiksi minulle, ja Hän sanoi: ”Jos et lue Tooraa, et saa enää olla huoneessani työntekijänä”.[32] Hän tarkoitti tietenkin Moshen Tooraa ja Jisraelin Huonetta.

***

Näin näyssä paperilapun ulko-ovessamme. Siinä luki: ”Olemme kahden päivän matkalla.”

Kuljimme USA:ssa korkeista rakennuksista toisiin korkeisiin rakennuksiin, kuljimme ovelta ovelle. Käveleminen vaati hyvää fyysistä kuntoa. Liikkumisen näkeminen jo väsyttää. Onneksi Elohim on luvannut profeetta Jeshajahun kautta uupuneille avun.[33] Veimme USA:ssa ortodoksijuutalaisten koteihin Jeshuasta Messiaasta kirjoitettuja Tanakhin todistustekstejä.

Seuraavana matkapäivänä kävimme Iso-Britanniassa erilaisten juutalaisesta historiasta kertovien muistomerkkien, reliefien, luona. Marssimme hengessä niiden ympäri seitsemän kertaa.[34] Saimme kontaktin erääseen nuoreen juutalaiseen mieheen. Valitettavasti rabbit seurasivat outoa toimintaamme ja eristivät tämän nuoren miehen meidän yhteydestämme. He nostivat hänet yhteisönsä keskiöön, että häneltä estyisi Jeshua Messiaan tunteminen.[35]

***

Kuulin selvästi sanat: ”Katso, minä ja lapset, jotka Jehova on antanut minulle, nämä ovat Jehova Tsevaotin tunnusmerkkeinä ja ihmeinä Israelissa, hänen, joka asuu Siionin vuorella”.[36] Olemme lähestymässä Jisraelin sukukuntien kuolleista herätettyjen esikoisten sinetöimisen aikaa![37]

© Mauno K.

[1]      Joh. 5:35

[2]      Adinan IV:äs kirje; s. 30–40 ja Luuk. 1:78-79

[3]      Matt. 11:11a

[4]      Vrt. Psalmi 148

[5]      Mark. 4:11

[6]        Matt. 13:16-17 ja Luuk. 10:23-24

[7]        Matt. 11:3

[8]        Matt. 11:11b ja 5:19

[9]        Luuk. 1:78-79, 2. Piet. 1:19b ja Chazon 2:28

[10]     Adinan V:es kirje; 40–53

[11]     P. Pilatuksen kirjeet 2. IV, s. 75 ja Matt. 21:25-27

[12]     P. Pilatuksen kirjeet 2.V, s. 79

[13]     P. Pilatuksen kirjeet 2.V. s. 79

[14]     P. Pilatuksen kirjeet 2.8. s. 91

[15]     P. Pilatuksen kirjeet 2.VIII, s. 90-91

[16]     Bellum 1.8.2.160, s. 37

[17]     Bellum 7.6.163, s. 585-586

[18]     Joh. 3:30

[19]     Mark. 6:28A ja Pilatuksen kirjeet; 2. XI, s. 100-101

[20]     P. Pilatuksen kirjeet 2.XI, s. 100-101 ja Matt. 14:1-12 ja Mark. 6:14-29

[21]     Näky 18.2.2024

[22]     Näky 24.1.2024

[23]     1. Moos. 12:13, 16; 13:2; 20:2,11–13, 14, 16

[24]     2. Moos. 32:6–7

[25]     1. Moos. 13:7a

[26]     1. Moos. 13:9a

[27]     Näky 28.2.2024

[28]     1. Kor. 14:13

[29]     Näky 18.8. 2023

[30]     Näky 2.4.2024

[31]     Näky 22.8. 2023

[32]     Näky 17.2.2024

[33]     Jes. 40:31

[34]     Joosua 6:4–5

[35]     Näyt: 27 ja 28.8. 2023

[36]     Jes. 8:18

[37]     Ääni 4.10.2023; Hes. 37:1–14

Elijahun hengessä ja voimassa 8

by
Comments are off for this post

https://blogi.israelinhuone.com/wp/?page_id=15

Luukkaan besorassa on toinenkin esimerkki Elohimin herättämästä taatelikivestä. Tämä juutalainen nainen kantoi ”taatelipuuna” parannuksen hedelmää. Ehkä tapahtumapaikkana oli Dekapoliksen alueella sijainneen Pellan kaupungin synagoga, missä Jeshua paransi ”Aabrahamin tyttären”,[1] ennen kuin Hän vaelsi Perean alueen läpi Jerikoon.[2]

Synagogan esimies [ro’sh hakneset] suuttui Jeshualle, koska Hän teki parantumistyön sapattina. Minä muuna päivänä parantumistyö olisikaan sopinut paremmin kuin sapattina!? Kuitenkin rabbanistit olivat asiasta toista mieltä. Heidän suuttumuksen syynä ei ollut parantunut nainen, joka oli sisäisesti vahvistunut kuormittaneesta henkisestä sairaudestaan ja oli oikaissut selkänsä. Tämä nainen oli saanut ’masentuneen hengen sijaan ylistyksen viitan’,[3] koska ’hänen (Jeshuan) haavojensa kautta me olemme parannetut’.[4]

Jeshua ei maanpäällisen vaelluksen aikana koskaan alistunut rabbanististen traditioiden orjaksi, koska Hän piti niitä Moshen Tooran rakkauden hengen ja tekojen vastaisina. Hän sanoi heille: ”Tekopyhät, eikö teistä jokainen sapattina päästä härkäänsä tai aasiansa pilttuusta ja anna sille juotavaa? Ja nyt naista, joka on Aabrahamin tytär, ja jota saatana on pitänyt sidottuna – katso, jo kahdeksantoista vuotta – tätäkö ei olisi saanut päästää siteestä sapatinpäivänä? Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa häpesivät, ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä ihmeellisistä teoista, joita hän teki”.[5]

Yleisen rabbiinisen käsityksen mukaan traditionaalinen parantamistyön tekeminen oli sapattina pyhyyden häpäisemistä,[6] koska ’Elohim lepäsi sapattina’.[7] Eräässä galilealaisessa synagogassa Jeshua sanoi: ”Kumpi on luvallista sapattina: Hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako sielu vai hukuttaa”?[8] Erään fariseusten johtajan talossa Hän sanoi: ”Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatin päivänäkin”.[9]

Rabbien traditionaaliseen parantamistyöhön tukeutunut synagogan johtaja kehotti kokoontuneita: ”Tulkaa siis niinä päivinä (kuutena arkipäivänä) parannuttamaan itsenne”.[10] Tämä rabbi väitti, että ’Elokim oli heidän traditioita kohtaan kuuliainen ja osoittaa niitä kohtaan alamaisuutta. Hän ei ota vastaan yhtään potilasta sapattina, vaan ainoastaan ennen sapattia tai sapatin jälkeen’. Jokaisen sairauksista kärsivän ihmisen oli siis, jos halusi tulla parantamisen traditioista osalliseksi, tultava rabbin rukoiltavaksi arkipäivinä!

Rabbanistit todistetusti kohtelivat sairaita ihmisiä tylysti. Siksi Jeshua muistuttikin heitä eräänä sapattina heidän sydämen kovuudesta: ”Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria’, niin että te ette tuomitsisi syyttömiä”.[11] Fariseukset yllättyivät Jeshuan parantumistyön suorasukaisuudesta, koska Hän ei koskaan käyttänyt parantumistyössään moninaisia traditionaalisia menetelmiä, vaan Hän paransi sairaat yksioikoisen räväkästi.

Jos joskus synagogassa sapattina tapahtuisi ihmeteko, mikä tietenkin olisi aivan ennen kuulumatonta – näin rabbit päättelivät – sen tekijä ei tietenkään voisi olla Elokim, koska traditionaalinen parantamistyö oli niin rankkaa työtä. Sellaista ei sopinut heidän mukaansa tehdä sapattina. Niinpä he kyselivät toisiltaan: ’Jos Elokim ei paranna sapattina, niin kuka tai mikä voima sitten Jeshuan kautta paransi sapattina’?[12]

Vaikka rabbanistit olivat tehneet uutterasti ja tarkasti traditioiden mukaan parantamistyötä arkipäivinä, ’ei siltikään Elokim parantanut ennen sapattia eikä sapatin jälkeen yhtään ainoata sairasta ihmistä’. Tästä epäonnistumisesta oli kiusallisena muistutuksena heidän yhteisöönsä kuulunut Aabrahamin tytär, joka oli sairastanut 18 vuotta prognostisesti (ennustettavasti) pahenevasti kuormittavaa henkistä sairautta. Naisen selkäkin oli lopulta taittunut raskaan henkisen kuorman alla syvään etukumaraan, niin että hän ei enää kyennyt itseänsä oikaisemaan! Synagogan rabbista näytti, että hänen parantamistraditionsa olivat vuosien kuluessa vain pahentaneet naisen kumaraa asentoa! Kuinka monta kertaa rabbi ja vanhimmat olivatkaan kahdeksantoista vuoden aikana toimittaneet parantumisen traditioita hänen puolestaan, mutta hän ei vain ollut parantunut!

Miksi pyhissä teksteissä on tiettyjä parantumiseen liittyviä kohtia kirjoitettu hyvin yksityiskohtaisesti, mutta sitten monet muut parantumiset on käsitelty aivan kuin ohimenneinä massatapahtumina? Miksi Jeshuan tekemistä ihmeistä vain noin tuhannesosa kirjoitettiin yksityiskohtaisesti? Sen tähden, että nämä yksityiskohtaisesti kerrotut ihmeet olivat erittäin merkittäviä Elohimin antamia todistuksia juutalaisen kansan kääntymisen kannalta. Tässä synagogassa tapahtunut parantumisihme oli ja on edelleen tänäkin päivänä merkittävänä Elohimin antamana todistuksena kaikille juutalaisille.

Tämä synagoga on siitä oivallinen esimerkki, että siellä ei koskaan tapahtunut sapattina eikä arkipäivinäkään paranstamistraditioiden jälkeen yhtään elohimilaista ihmettä. Kuitenkin eräänä päivänä 18 vuoden jälkeen sinne saapui joku outo ja kummallinen ’Nasaretin profeetaksi kutsuttu mies’, joka ohitti kaikki rabbien itse luomat ihmiskäskyt,[13] ja paransi naisen sapattina.[14] Rabbi tietenkin heti tuomitsi Elohimin parantumistyön, koska se tapahtui sapattina. Kun Jeshua paransi Aabrahamin tyttären, ’olisi rabbille ollut hyödyllisempää olla ymmärtämättä tapahtunutta asiaa ja olla hiljaa, kuin että hän heti osoitti ymmärtävänsä puhumalla synagogan vanhempien ja kansan edessä’.[15]

Tässä synagogassa ei koskaan siis ollut parantumisen suhteen arkipäiviä, koska niinä päivinä ei koskaan tapahtunut mitään parantumisihmettä. Kaikki juutalaiset sairaat kyllä tiesivät sen jo ilman rabbin opetustakin. Juutalaisen yhteisön keskuudessa oli kaiken aikaa parantumisten suhteen sapatti, koska Elokim jostakin syystä jatkoi aina vain lepäilemistään, eikä tehnyt mitään. Sairaat saattoivat kysyä toisiltaan: ”Onko Elohimilla sairaiden parantamisen suhteen aina sapatti?” Profeetta Elijahun tavoin sinä tunnistat siitä uskonnon, että sen elokim tai jumala – olipa se mikä tai kuka hyvänsä – on aina matkoilla tai hänellä on aina jotakin muuta tärkeämpää tekemistä.[16]  Tässä synagogassa sairas pysyi aina sairaana, eikä yksikään sairas kohdannut arkena Parantavaa Elokimia, koska rabbin parantamistraditiot eivät kohottaneet rukousta rukousviittaa tai kattoparrua korkeammalle!

Jeshuan edustama Elohim ei ikinä erottanut parantumistyössään arkipäivää ja sapattia toisistaan! Hän oli joka päivä parantumistyönsä keskellä täynnä säälivää ja armahtavaa rakkautta Hänen luokseen tulevia sairaita ihmisiä kohtaan. Hän otti aina, jopa uupumukseen asti, vastaan potilaita aamuvarhaisesta yömyöhään asti.

Näin Jisraelin Elohim jylisi Galileassa ja Juudeassa, ja Hän tallasi syvästi säälivällä armahtavalla jalallaan kaikkien rabbien itse keksimien tylyjen sääntöjen ja traditioiden yli! Hän ei koskaan tehnyt parantamistyötä, niin kuin rabbit aina tekivät, vaan Hän teki vain parantumistyötä.

Juutalaisyhteisö oli muinoin kuin liimapaperi, joka aivan kuin keräsi itseensä, niin että ’hän (Jeshua) kiersi kautta koko Galilean ja opetti (Moshen Tooraa) heidän synagogissaan ja saarnasi kuningaskunnan besoraa ja paransi kaikki taudit ja kaikki kivut, mitä oli kansassa’.[17] Jeshua teki sen, mitä rabbien olisi pitänyt tehdä, mutta mitä he eivät sitten tehneetkään.[18] Heidän traditioiden suojissa lymyilivät myös monenlaiset mentaalisia ongelmia ja sairauksia aiheuttaneet riivaajahenget. Niinpä ’hän (Jeshua) meni ja saarnasi heidän synagogissaan koko Galileassa ja karkotti riivaajat’.[19]

Rabbit käyttivät parantamisen traditioissa apunaan aina potilaan vaivan ja harkintansa mukaan väkevyysasteeltaan erilaisia loitsukaavoja ja välillä pitkiä rituaalirukouksiakin.[20] He saattoivat lausuessaan käyttää väkevinä pitämiensä outojen enkeleiden nimiä, ja he saattoivat kuljettaa mukanaan erilaisia pieniä rituaaliesineitä, amuletteja. Parantamistyön keskellä he samalla toivoivat saavansa paitsi hurskasta kunniaa ja mainetta, mutta myös kosolti rahaa.[21]

Vaikka ihmiset eivät parantuneet, eivät rabbit siitä lannistuneet, vaan he opettivat, että vaikka ’ihmiset eivät paranisi, hyötyisivät he kuitenkin jollakin elämän alueilla traditioista’. Olivathan rabbanistit mukana monessa muussakin heitä hyödyttävässä ”bisneksessä”. He saattoivat tienata käsityöläisinä rahaa kädentaitoja vaativissa tehtävissä ja saivat almuja seuraajiltaan. He hoitivat leskien ja orpojen huoneet monesti omiin taskuihinsa,[22] ”kuokkivat” aina innokkaina sapatti-illallisilla, häissä ja hautajaisissa.[23]

Jeshua ei koskaan ottanut parantumistyöstä rahaa. Hän opetti, että ’ihminen tuli enemmänkin onnelliseksi antaessaan kuin ottaessaan’.[24] Jos Hän olisi ottanut parantumistyöstään rahaa, olisi Hän ollut, niin kuin olivat monet fariseuksetkin, hyvin rikas mies. Rabbeja harmitti, että Jeshua paransi ihmisiä liian ahkerasti arkipäivinä, koska sellainen vei heiltä pois pontentiaalisia maksavia asiakkaita. Heistä tuntui järkyttävältä, että Jeshua paransi vielä laittomasti ihmisiä sapattina, niin että heiltä jäivät vielä nekin ihmisten hilut saamatta.

Heidän mielestään Jeshua polki tai tyri parantumisen työllään ”hyvät urakat”. Jeshuan olisi heidän mukaansa pitänyt parantaa ihmisiä hyvin hidastettuun tahtiin ”tuntitöinä”, eikä ”painaa hikipäässä urakalla”. Heidän parantamistyöstä saamansa rahalliset tuotot olivat laskeneet yhtä huonoiksi tai vielä huonoimmaksi kuin Efeson kaupungin Artemin (Astarten) temppelin pienoismallien tekijöiden tulot.[25] Jeshua horjutti parantumisen työllään heidän korkeaa elintasoansa ja vaaransi varsinkin sen mieluisaa kasvua. Hieman myöhemmin, Jehovan juhlan aikana, Jeshua oli suorastaan sanoen tuhoamassa heidän tuottoisan torikaupan Jerusalemin ryövärien luolassa.[26]

Fariseukset suorittivat traditionsa mahdollisimman aidoilla imitaatioilla oman hurskauden kunnian ja maineen kasvattamiseksi ja ihmisten harhauttamiseksi, mutta rahan ansaitseminen vei heidän päähuomionsa ja ihmisten parantaminen oli heille vain kosmeettista lumehoitoa. Muinoin rabbit tunnettiin juutalaisyhteisöissä eri puolilla maailmaa menestysteologisista opetuksistaan, eli olemisesta Baalin palvelemisen airueina. He sulloivatkin Elokimin siunauksen piiriin kaiken ahneutensa, varsinkin, kun he aikalaistensa sanojen mukaan rosvosivat pyhiinvaeltajilta kaikesta moninkertaiset hinnat Jerusalemissa Jehovan juhlien aikana.

Jeshuan ilmaiseksi tekemät parantumistyöt ”romahduttivat fariseusten markkinat”, koska sairaiden määrä väheni jyrkästi koko Jeshuan toiminnan aikana, ja monet rabbit jäivät ”nuolemaan tyhjiä näppejään”. He kihisivät kateudesta,[27] ja heitä suututti, että Jeshua tuhosi heidän tuottoisan liiketoiminnan. Jokainen Jeshuan luona käynyt parantunut juutalainen, joka oli syttynyt uskomaan Jisraelin Elohimiin, ei merkinnyt heille iloa ja riemua,[28] vaan se merkitsi heidän kassavirtansa hyytymistä tai jopa jäätymistä ja maksavan asiakaan menetystä. Jeshuan ”markkina–arvo”, maine, kansan keskellä sen kun vain kasvoi,[29] ja heidän ”markkina-arvonsa”, maineensa, koko ajan vain laski, ”kuin kamelin selkä viimeisen oljenkorren jälkeen’.

Kun Elohimin epäsuosiosta johtuen ei ihmetekoja tapahtunut rabbanistisissa piireissä, kirjoittivat rabbit Talmudiin suuren määrän erilaisia ihmetaruja, legendoja, tekstien olemattoman uskottavuuden vahvistamisen vuoksi, niin että lukijat erehtyisivät luulemaan, että Elohimin mielisuosio ei heitä kohtaan olisikaan täysin hiipunut. Mutta Jeshua todisti heille totuuden Nasaretin kaupungin synagogassa: ”Adonai Jehovan Henki on minun ylläni”, mikä tarkoitti, että Elohim oli antanut vain Hänelle ja Hänen seuraajilleen täyden mielisuosion![30]

9. Huudot erämaassa jatkuivat

Jochanan huusi heille: ”Voi, teitä, te kyykäärmeen sikiöt! Kuka teitä on neuvonut välttämään tulevaista vihaa? Päivä tulee, jolloin hän istuu kuin sulattaja uuninsa ääressä.[31] Tehkää siis parannus, puhdistakaa sydämenne pahuudesta, että pelastuisitte kadotukselta!”

Sitten hän kääntyi muutamien kauniisti pukeutuneiden ja hiuksistaan palmikoitujen naisten puoleen ja huusi: ”Te Jerusalemin tyttäret, pankaa pois tarpeettomat ajatukset sydämistänne! Pukeutukaa säkkeihin ja itkekää! Heittäkää pois kaunistuksenne Adonain edessä ja pelätkää häntä. Turhaan sinä puet itsesi purppuranpunaiseen pukuun, kaunistat itsesi kultakoristeilla ja maalaat kasvosi punaiseksi! Siinä kaikessa kauneudessasi et sittenkään kelpaa Adonaille![32] Minä kuulen jo Jisraelin tyttärien valituksen, ja näen heidän kohottavan käsiään sitä päivää kohti, jona heidät hyljätään ja he hukkuvat pahuutensa tähden![33] Tehkää parannus, sillä Elohimin kuningaskunta on tullut lähelle!

*

Adonai sanoo: ’Kuule Jisrael! Minä olen lähellä, enkä ole etäällä’.[34] Ottakaa tarkkaavasti vastaan Korkeimman Elohimin ilmoitus!

Päivä on tullut, jolloin Adonai tahtoo etsiä maata ja puhutella luotujaan kasvoista kasvoihin.

Katso, päivä on tullut, sanoo Adonai, päivä, jona minä herätän Daavidille Vanhurskauden Vesan, kuninkaan, hallitsemaan ja tekemään hallittavat autuaiksi. Ja hän tekee oikeuden ja vanhurskauden maan päällä.[35]

Katso, päivä on lähellä, jolloin Jehuda pelastetaan, ja Jisrael saa rauhassa asua, sanoo Adonai. Silloin minä annan hänelle paimenet, jotka ruokkivat heitä, niin ettei heiltä mitään puutu.

Nouse, nouse, sillä sinun valosi on tullut![36]

Kuule, Jisrael! Siionin tähden en voi vaieta! Jerusalemin tähden en rauhoitu, kunnes siitä lähtee vanhurskaus kuin hohde ja pelastus kuin palava roihu.[37]

Nouse, nouse, sillä valosi on tullut ja Adonain valo ja kunnia loistaa sinun ylitsesi! Pimeys peittää maan ja synkeys kansat, kuten Jeshajahu sanoo, mutta Adonai loistaa sinun ylläsi ja hänen kunniansa tulee näkymään sinun päälläsi. Pakanoiden tulee vaeltaa hänen valossaan ja kuninkaat hänen loisteessaan.[38] Häntä kutsutaan Adoneinuksemme ja vanhurskaudeksemme, ja hän on oleva kunnian kruunu Adonain kädessä ja kuninkaan viitta sinun Elohimisi kädessä.[39]

Adonain Henki lepää minun päälläni, että minä julistaisin hänen tulemisensa otollista vuotta![40] Hän on asettanut minut vartijaksi sinun muureillesi. Oi, Jisrael, en minä vaikene päivällä enkä yöllä, enkä tuki suutani ja etsi lepoa aina siihen päivään asti,[41] kunnes hän tulee, joka lähetti minut edellänsä! Kuinka minä voisin sitoa kieleni tällaisesta ilosanomasta? Enkö minä hänen kunniaansa julistaisi? Hänen poikansa tulevat kaukaa ja hänen tyttärensä kasvatetaan hänen kylkensä vieressä.[42] Toinen toisensa perästä kansat kiirehtivät paksuna pilvenä esiin, ja kuin kyyhkyläisinä he lentävät hänen ikkunalleen häntä ihailemaan.[43] Maahan he lankeavat ja rukoilevat häntä. Luodut odottavat hänen opetustansa,[44] ja häntä kuninkaat palvelevat Jisraelissa Elohimin pyhien johtamina. Hän sanoo: ’Minä olen Adonai, sinun pelastajasi, Vapahtajasi ja kaikista korkein Jaakobin huoneessa.[45] Sanokaa Jisraelin tyttärille: Katsokaa, teidän pelastuksenne lähenee! Katsokaa, hänen palkkansa on hänen kanssansa ja hänen tekonsa käy hänen edellänsä”![46]

Yhtäkkiä Jochanan muutti puheettaan ja korotti äänensä kuin sotajoukon johtaja, niin että etäämmälläkin olevat kuulivat: ”Kaikki janoavaiset! Tulkaa veden tykö! Tulkaa, ostakaa ja syökää ilman rahaa ja ilman hintaa viiniä ja maitoa![47] Kallista korvasi, Jisrael, ja tule hänen tykönsä! Kuule, että sinun sielusi saisi elää! Käänny sielussasi, tee vanhurskautta ja oikeutta ja uhraa hänelle katuvainen sydän, kun hän tulee! Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen, ja jonka nimi on Pyhä: minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niiden luona, joilla on ahdistettu henki ja nöyrä sydän.[48] Rauha, rauha sille, joka kaukana on, ja sille, joka lähellä on, sanoo Adonai.

Laulakaa uusi laulu Adonaille, ja kajahtakoon hänen ylistyksensä maan ääristä asti, sillä näin sanoo Adonai Elohim, joka on luonut taivaan ja on sen maan yli jännittänyt, hän, joka on maan muovannut, maan ja kaikki mitä siinä on, ja on kaikki eläväksi tehnyt: ’Katso, minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon sieluni on mielistynyt! Minä olen antanut hänen yllensä Henkeni, ja hän tuo oikeuden kansoille. Särjettyä ruokoa ei hän murenna eikä suitsevaisen lampun sydäntä sammuta’.[49]

Minä Adonai, Jehova, sanon Ainokaiselleni: ’Olen kutsunut sinut vanhurskaudessa, tartun sinun käteesi, varjelen sinua ja annan sinut kansalleni liitoksi ja kansoille valoksi, avaamaan sokeiden silmät ja päästämään vangit vankeudestaan. Minun nimeni on Jehova, enkä minä anna kunniaani kenellekään toiselle.[50] Minä olen korottava ja asettava Ainokaiseni kaikkia maan kuninkaita korkeammaksi’. Katsokaa häneen, sillä hänessä kaikki maan päällä asuvat kansat tulevat autuaiksi, sillä hänen edessään on jokaisen polven notkistuttava ja jokaisen kielen on hänelle vannottava.[51] Vapahtaja, Adonai Tsevaot on hänen nimensä, ja hän on Jisraelin Pyhä![52]

© Mauno K.

[1]        Luuk. 13:16

[2]        Luuk. 19:1

[3]        Jes. 61:3

[4]        Jes. 53:5b

[5]        Luuk. 13:15–17

[6]        Joh. 5:18a

[7]        1. Moos. 2:1–2

[8]        Matt. 6:9

[9]        Luuk. 14:5

[10]      Luuk. 13:14b

[11]     Matt. 12:7

[12]     Joh. 9:16

[13]      Jes. 29:13

[14]     Jes. 29:14

[15]     Joh. 9:41

[16]     1. Kun. 18:27

[17]     Matt. 4:23

[18]     Matt. 23:3b

[19]     Mark. 1:39

[20]     Matt. 23:14

[21]     Luuk. 8:43

[22]     Matt. 23:14

[23]     Matt. 23:6

[24]     Ap.t. 20:35b

[25]     Ap.t. 19:23–27

[26]     Matt. 21:12–13

[27]     Mark. 15:10

[28]     Luuk. 15:1–2

[29]     Matt. 4:24

[30]      Jes. 61:1–2a ja Luuk. 4:18–19

[31]     Mal. 3:2-3

[32]     1. Piet. 3:3

[33]     Luuk. 23:27-31

[34]     Jes. 46:13

[35]      Jer. 33:15-16

[36]     Jes. 60:1

[37]     Jes. 62:1

[38]     Jes. 60:1-3

[39]     Jer. 23:6, 33:16

[40]     Jes. 61:1-2a

[41]     Jes. 62:6-7

[42]     Jes. 60:4

[43]     Jes. 60:8

[44]     Jes. 42:4b

[45]     Luuk. 1:33

[46]     Jes. 62:11

[47]     Jes. 55:1

[48]     Jes. 57:15

[49]     Jes. 42:1,3

[50]     Jes. 42:6-7,8a

[51]     Jes. 45:23

[52]     Jes. 47:4

Elijahun hengessä ja voimassa 7

by
Comments are off for this post

https://blogi.israelinhuone.com/wp/?page_id=15

Kaikkina aikakausina jatkuva Elijahun profeetallinen työ paljastaa Jisraelille, ettei ’Elohim ole hyljännyt kansaansa, jonka Hän on edeltä tuntenut’.1 Elohim on rakastanut eilen (varhaisesta ajasta alkaen) Jisraelia, Hän rakastaa tänään Jisraelia, ja Hän tulee rakastamaan huomennakin (iankaikkisesti) Jisraelia.2 Hän on osoittanut rakkautensa siinä, että Hän on lähettänyt kansansa keskuuteen muinaisesta ajasta alkaen Elijahun Hengen ja Voiman osallisuudessa vaeltavia profeettoja, jotka ovat julistaneet parannusta, katumusta, ja kääntymystä Hänen puoleensa.

Elijahu oli vain vajavainen ihminen.3 Hän teki kuitenkin uskon kautta ihmetekoja, kuten teki Elishakin hänen jälkeensä,4 mutta vaikka eroavaisuuksia näiden kahden profeetan tekemien ihmetekojen välillä löytyy, teki Elisha ihmeitä uskon kautta Elijahun Hengen ja Voiman osallisuudessa. Jochanan myös jatkoi Elijahun profeetallista työtä, vaikka hänen kauttaan ei tapahtunut yhtään ihmettä,5 tai oikeastaan tapahtui yksi suuri ihme. Adina kirjoitti isälleen Menashe ben-Binjaminille: ”Sinä kysyt minulta, samoin kuin kirjanoppineet, fariseukset ja papit kysyivät Jochananin opetuslapsilta alituisesti: ”Tekeekö hän ihmetöitä?” Ja Jochanania heistä itse kukin kehotti: ”Näytä minulle joku ihmeteko, ja minä uskon häneen (Jeshuaan) heti, sillä se (ihmeteko) on ainoa Elokimin lähettämän totisen profeetan tunnusmerkki.”

Adina kirjoitti edelleen isälleen: ”Mutta ei, rakas isäni! Hän ei ole tehnyt muuta tunnustekoa paitsi tuota alituista ihmettä, jolla hän houkuttelee erämaahan päivittäin aina enenevän kansanpaljouden, joka tulvii kaikista Juudan kaupunkien porteista. He haluavat kuulla hänen sanojansa ja kumartaa päänsä hänen pyhän kasteensa veteen. Mutta koska valhe (oletus, että Jochanan valehtelee) ei voi muuttaa isiemme oppia (rabbien oikealle profeetalle asettamaa ihmetöiden vaatimusta kuin myös suullista perimätietoa), niin ei se suinkaan totuuden (jos Jochananin opetus on totta) edessä horju.” Sitten Adina selitti isälleen, mitä hän tarkoitti edellisillä sanoillaan: ”Minä olen siis, kuten aina, Jisraelin tytär, peloton. Jos profeetta opettaa väärin, pysyn uskollisena opissamme (pitäydyn tiukasti isien suulliseeen perimätietoon), ja jos hän saarnaa totuutta, enkö minä siitä jotenkin hyötyisi (jos rabbanistinen opetus on totta, ei se horju Jochananinkaan opetusten edessä)”?6

Jochananissa ollut Elijahun Hengen ja Voiman osallisuus tuli ilmi siis yksin profeetallisen opetuksen muodossa! Hän oli kuitenkin ”Elijahu”, vaikka ei tehnytkään ihmetekoja! Juutalaiset myös itse todistivat, että Jochananin ennustukset Jeshuasta täyttyivät. Elohim siis todisti Jochananin puolesta, että hän oli oikea profeetta.7 Nämä kaikki kolme profeettaa: Elijahu, Elisha ja Jochanan, tekivät siis samaa ”elijahulaista” hengellistä työtä! Elijahun profeetallista työtä tekevät asuvat usein syrjäisillä seuduilla ja käyvät oikeutta kansojen erämaassa.8 Heissä kaikissa on suuri Elohimin armo, niin että he kestävät ja kärsivät ihmeteltävän paljon yksinäisyyttä, syrjintää, vastustusta ja halveksuntaa. He ovat Elohimin kunnian tähden näkymättömissä, mutta ovat paikalla kun työn aika on tullut.

”Elijahut” pyrkivät välttelemään kaikkea tarpeetonta julkisuutta, niin että työ ei korottaisi ihmistä, vaan yksin Elohimia, jolle kuuluu kaikkia kunnia ja ylistys iankaikkisesti, amen. Elijahun hengessä ja voimassa työtä tekevällä ihmisellä ei ole tarvetta etsiä huomiota ihmisiltä. Elijahun profeetallisen työn tekemistä pidetään helposti hajottavana, vaikka työ on ennalleen asettavaa eli aina rakentavaa.9 Heidän kanssaan eivät sovi rakentamaan tämän maailman jumalaa kumartavat ihmiset, koska he ymmärtävät lähes aina heidän sanansa ja tekonsa väärin. Tämän tähden he saavat osakseen kehnoa kohtelua. Elijahun hengen ja voiman osallisuudessa työtä tekevät profeetat eivät voi tehdä hengellistä työtä ihmisille alistetussa asemassa. Tämän tähden he palvelevat kaikkien uskontokuntien ulkopuolella.

He eivät koskaan ota vastaan komentoja tai käskyjä yhdeltäkään uskonnolliselta gurulta. He eivät taivu minkään uskonnollisen järjestelmän orjaksi. Heidän Pyhän Hengen tulessa saamansa profeetallinen tehtävä sotii uskonnollista nihilismiä ja kaikenlaisia kompromisseja vastaan. He eivät tunne sellaisten ihmisten seurassa lepoa, vaan levottomuutta, joissa on suruton ja kapinallinen henki Elohim vastaan. Miksi eivät nämä profeetat tunne lepoa? Siksi, koska heidät on täytetty pyhän tulen kiivaudella!

He eivät kunnioita sanomisissaan ja tekemisissään ketään muuta paitsi Adonai Tsevaotia. Elijahut tulevat aina olemaan tulena siellä, missä on uskonnollisia olkia. Uskonnolliset ihmiset tulkitsevat helposti heidän sopeutumattomuutensa ja taipumattomuutensa kapinalliseksi öykkäröinniksi tai tiukaksi legalismiksi, mutta he käyttäytyvät Elohimilta saamansa profeetallisen työn hengen ja voiman ohjauksen mukaan.

Ihmisten tulisi tunnistaa Elijahuissa Elohimin Hengen vaikuttama rakkaus! Elijahun profeetallisen työn liikkeet ja sanat ovat usein ennalta arvaamattomia. Kun profeetalla on Elohimilta pyhä sana, lähtee hän liikkeelle, opettaa, tuo selkeästi esiin pyhän sanan! Profeetta saapuu yllättäen ryminällä, mutta katoaa hetkessä jäljettömiin kuin tuulen henkäys.10

8. Huudot autiomaassa

Adina kirjoitti:

1. ”Kenestä profeetta (Jochanan) niin puhuu,” kysyi eräs (rahvas, oppimaton) vierustoveriltaan. ”Hän puhuu Messiaasta, kuuntele!” ”Hänen sanansa ovat aivan selvät”, vastasi hänelle eräs lähellä seisonut kirjanoppinut, joka oli harmistunut, kun kysyjä häiritsi hänen keskittymistään.

”Ja tämän vuoksi hän julisti monia muitakin besoran sanoja [devarim] ja myös varoitti kansaa [veqam–hezehir ’et–ha`am]”.11 Hän huusi: ”Siionissa puhaltakoot hopeatrumpetteihin, sillä Adonain päivä on tullut! Sillä, katso, päivä on tullut, jolloin minä taas saatan (taivasten kuningaskunnan hengellisen) työn Jisraelille! Ottakaa sirppi käteenne, sillä vilja on tuleentunut!12 Se päivä on tulossa, jona Adonai jylisee Siionissa ja antaa äänensä kuulua koko Jisraelissa”!13

2. Kun joku kysyi huutaen häneltä (Jochananilta): ”Oletko sinä Elijahu!?”

Hän huusi: ”Minä olen se, josta on kirjoitettu: ’Huutavan ääni autiomaassa: kääntäkää Adonaille tie ja tehkää erämaassa hänen valtatiensä suoraksi. Adonain päivä on tullut. Minut on lähetetty vain edellä juoksijana valmistamaan Adonain tietä!”

3. Eräs vaimo, joka seisoi hänen lähellään ja vakavissaan kuunteli hänen puhettaan, kysyi: ”Oletko Messias?”

Hän vastasi: ”Joka minun jälkeeni tulee, on minua väkevämpi. Minä en ole kelvollinen päästämään hänen kenkiensä paula-anturoita. Hänellä, joka jälkeeni tulee, on viskin kädessään. Hän puhdistaa, käväisee aitassa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta akanat hän polttaa sammumattomassa tulessa!

Tehkää siis parannus ja kääntykää Adonain, teidän Elohiminne tykö! Tehkää parannus ja ottakaa itsellenne syntien anteeksiantamus, sillä lähellä on päivä, joka polttaa kuin pätsi! Katsokaa, ettette silloin tule poltetuksi!14 Kirves on pantu puiden juurille, että jokainen puu, joka ei kanna hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen!”

4. Eräs leeviläinen kysyi häneltä: ”Meillekö, jotka olemme jisraelilaisia, sinä puhut näin, vai tarkoitatko ainoastaan täällä olevia pakanoita ja samarialaisia?” Tämän hän puhui sen tähden, koska hän näki, että kansan joukossa oli roomalaisia sotilaita, joista monet olivat sinne uteliaisuudesta saapuneet, ja siellä oli myös paljon samarialaisia ja damaskolaisia, jotka olivat joko Qumranin tai Syyrian Damaskon alueelta.

Hän huusi leeviläisille: ”Menkää matkoihinne ja huutakaa jerusalemilaisten korviin, että minun kansani on tehnyt nämä kaksi syntiä: ’He ovat hyljänneet minut, Elävän Veden Lähteen, ja he ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, murrettuja säiliöitä, jotka eivät vettä pidä’!15 Ja kuitenkin sinä sanot, Jisrael, että et ole syntiä tehnyt!16 ’Adonai on tänä päivänä asettanut minut rautapatsaaksi ja vaskimuuriksi koko maata vastaan, Jehudan kuninkaita, sen ruhtinaita, pappeja ja koko kansaa vastaan’!17

Oi, Jisrael! Käänny Adonain, sinun Elohimisi puoleen! Pahojen tekojen tähden sinä olet hänestä pois langennut. Kuule, Adonain sana! Palaa ja sano hänelle: ’Poista pahat tekomme meistä ja ota meidät jälleen hyvyyteesi!’ Katso, hän tulee, joka parantaa sinun luopumuksesi, sillä hän rakastaa sinua omasta halustansa: ’Minä olen kuin taivaan kaste Jisraelille, kukoistava kuin lilja, ja pidennän hänen juurensa kuin Libanonin. Hänen oksansa leviävät kuin öljypuun, ja hänen upeutensa ja tuoksunsa ovat kuin Libanonin. Jotka hänen varjossaan asuvat, pysyvät iankaikkisesti’. Ja tapahtuu, että jokainen, joka Adonain nimeä avukseen huutaa, pelastuu, sillä ilman häntä ei ole mitään pelastusta.18

Oma pahuutesi on sinua ojentava. Sinun pahat tekosi kääntyvät todistamaan sinua vastaan. Ota vaari, Jisrael, että teet parannuksen soveliaita hedelmiä! Kuulkaa tämä kaikki! Te olette saastuttaneet maan! Älkää sanoko: ’Missä on Adonai, joka johdatti meidät Egyptin maasta?’ Hän vihastuu joka päivä teidän sydäntenne kovuuden ja vastahakoisuuden tähden. Parantakaa itsenne! Älkää luottako valheen sanoihin, sanoaksenne: ’Tämä on Adonain temppeli, Adonain temppeli, Adonain temppeli!’ Te olette tehneet sen ryövärien luolaksi!19 Teidän uhrinne ovat tulleet Adonaille kauhistukseksi!”

5. ”Tuo kuuluu meille, veljet”, sanoi eräs pappi suuttumuksesta hehkuvilla kasvoilla, ”mutta me emme ole ryöväreitä!”

Jochanan huusi papeille: ”Näin sanoo Adonai: ’Voi, teitä, te paimenet, jotka hajotatte minun laumaani! Minä tahdon tutkia teidät, teidän pahojen tekojenne tähden. Kuinka onkaan kulta tummunut, vaihtunut puhdas kulta! Siionin pojat, arvokkaat kuin puhtain kulta, mikä on nyt heidän arvonsa? Muinoin Siionin papit loistivat kuin lumi, olivat maitoa puhtaammat. Rubiineja kauniimpi oli heidän olemuksensa. He kiilsivät kuin safiiri. Mutta nyt heidän kasvonsa ovat pimeyttäkin mustemmat.20 He antavat minun kansalleni tuhkaa leivän sijaan! Voi, Siionia, sen profeettojen pahojen tekojen ja sen pappien ylitsekäymisten vuoksi! Menkää Jisraelin kaduille ja etsikää jokaisesta paikasta, jos te löydätte yhdenkään, joka tekee oikeuden ja seuraa totuutta, sanoo Adonai!21 Vaikka he sanovat, että ’niin totta kuin Adonai elää’, vannovat he kuitenkin väärin!22

Kuulkaa minua, te papit! Ja kallista korvasi, sinä, Jisraelin huone! Voi, teitä, te papit! Te olette minun Toorani rikkoneet! Minä olen nähnyt Jerusalemin profeettojen tekevän kauhistuksia! He tekevät aviorikoksia ja vaeltavat valheessa, sanoo Adonai.23 Kansani on tehnyt erehdyksissään syntiä, koska he eivät ole tunteneet Elohimin Tooraa, eivätkä heidän opettajansa ole sitä heille selittäneet. Sen tähden minä hylkään teidät, sanoo Adonai. Te ette enää saa olla pappeinani, koska olette unohtaneet Elohimin Tooran! Millaisia papit ovat, sellainen on kansakin! Sen tähden on maa murheissaan. Jokainen siinä asuva ihminen suree. Kun ei ole maassa totuutta eikä Adonain tuntemista, tulee kiroilemiset, valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset. Voi, teitä, te papit!”

Samassa monet leeviläiset lähtivät Jochananin luota pois vihaisina ja kiukkuisina. He olisivat tehneet profeetalle väkivaltaa, jos he eivät olisi pelänneet kansaa, joka todisti, että profeetta oli oikein heistä puhunut. Kun leeviläisten ja pappien lähtemisestä syntynyt levottomuus oli poistunut, eräs (6.) Jisraelin vanhimmista sanoi: ”Opettaja! Jisraelin vanhimmat, jotka eivät ole pappeja, mutta ovat Aabrahamin sukua, tulevat autuaiksi hänen kauttansa”.

Jochanan vastasi: ”Älkää sanoko: ’Meillä on isänä Aabraham’,24sillä minä sanon teille, että Elohim voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille. Joka tekee vanhurskautta, on Aabrahamista.25 Sen tähden: kääntykää ja tehkää parannuksen hedelmiä!

Näistä sanoista fariseusten ja saddukeusten joukossa syntyi napinaa. Ikään kuin profeetta olisi paljastanut heidän sydämensä syvimmät salaisuudet.

9. Zakkai

Olen aikaisemmin kirjoittanut todellisista Aabrahamin lapsista. Kirjoitan heistä nyt hieman lisää. Noin vuoden mittaisen toiminta-aikansa alussa, kulki Jeshua Jerikon kaupungin läpi. Sitten kerrotaan, että ’ja katso, siellä oli mies, nimeltä Zakkai; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas. Ja hän koetti saada nähdä Jeshuaa, kuka hän oli, mutta ei voinut kansan edessä, kun oli varreltansa lyhyt. Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeshua oli kulkeva siitä ohitse. Ja tultuaan sille paikalle Jeshua katsahti ylös ja sanoi hänelle: ’Zakkai! Tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi’! Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.

Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: ’Syntisen miehen (publikaani) luokse hän meni majailemaan’. Mutta Zakkai astui esiin ja sanoi Adonille: ’Katso, Adon, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, annan nelinkertaisesti [ehkä hän tarkoitti neljännestä; Moshen Tooran mukaan varastetusta tavarasta tai eläimestä maksettiin täysi rahallinen korvaus, mihin vielä lisätiin neljäsosa (arvoltaan vähäisemmästä varkaudesta) tai viidenosa (arvoltaan suuremmasta varkaudesta) varastetun arvosta takaisin].26 Niin Jeshua sanoi hänestä (kansanjoukolle): ”Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika, sillä Ben-Adam (Ihminen) on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on”.

Tässä on tosikertomus oikeasta Aabrahamin pojasta ja perillisestä. Zakkai (tarkoittaa ’viatonta, syytöntä, oikeamielistä; puhdasta tai kirkasta’; tullimiesten oli osattava laskea, pitää tarkkaa kirjanpitoa ja puhua, jos mahdollista, sen ajan pääkieliä; hepreaa, arameaa ja kreikkaa) asui Jerikon kaupungissa, joka sijaitsi lähellä sitä paikkaa, missä Jochanan kastoi (Bet`avara).27 Varmasti Zakkai oli vapaa-aikanaan ollut kuuntelemassa ”erämaan profeettaa”. Mistä sen voisi päätellä? Siitä, että Jeshua kutsui häntä ”Aabrahamin pojaksi”, ja myös siitä, kun hän sanoi: ”Katso, Adon, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta (köyhien keskuudessa olevalta) olen jotakin petoksella ottanut, annan nelinkertaisesti takaisin.” Zakkai osoitti kantavansa Jochananin opettamaa parannuksen hedelmää. Hän halusi todella nähdä Jochananin todistaman Messiaan, ’kuka Hän oli’.28 Jeshua ei ollut koskaan nähnyt Zakkaita, mutta Hän tunsi Aabrahamin pojan nimeltä, kuten Hän tunsi kaikki ihmiset29 ja myös omat lampaansakin.30

Kun Zakkai epäsuorasti tunnusti anastaneensa ihmisiltä ylimääräistä tullimaksua, saattoi se olla hänelle kuolemaksi. Pilatus ehkä tarkoitti juuri tätä publikaanien päämiestä, Zakkaita,31 kun hän kirjoitti: ”Joitakin aikoja sitten minulle tehtiin valituksia tullihenkilökunnan harjoittamasta suuresta kiristyksestä. Maksujen pääkantaja (publikaanien päämies) oli – kuinka sanoisin – alaluokan juutalainen. Hän ryösti kauppiaita oikealta ja vasemmalta, eivätkä tulot saapuneet minun rahastooni (tullimies saattoi kiskoessaan ottaa kauppiailta ylimääräistä, vaikka maksoikin sovitun tullimaksun Pilatuksen kassaan tai hän saattoi ahneudessaan ottaa koko tullimaksun itselleen ja ”unohti” merkitä nimen ja tilityksen tullikirjaan). Eräs hänen apulaisensa, toinen juutalainen, joka mielestään ei saanut kohtuullista osaa saaliista (Zakkain köyhille jakamasta omaisuudesta), ilmiantoi hänet ja kaksi alempaa virkamiestä. Se oli paha juttu: he olivat pidättäneet niin hyvin meille kuuluvat rahat kuin itselleen anastamansa.

Kuulustelin heitä täällä Kesareassa ja lähetin heidät sitten takaisin Jerikoon, johtajan ristiinnaulittavaksi ja toiset kaksi kuoliaaksi ruoskittaviksi. Juutalaiset olivat mielissään, eivät vain siksi, että rangaistu tullimaksujen pääkantaja oli ryöstänyt heitä, vaan myös sen tähden, että hän oli meidän palvelukseemme antautunut ja siis heidän vihaamansa juutalainen (Pilatus ei ymmärtänyt tärkeintä vihaamisen syytä, että Zakkai oli taatelin kivestä herätetty lapsi Aabrahamille, sillä hän kantoi parannuksen hedelmää). Nyt he voivat vihata seuraajaansa, sillä minä aion nimittää ilmiantajan hänen tilalleen. Luulisin voivani luottaa hänen uskollisuuteensa, jolleivät hänen maanmiehensä vain surmaa häntä”.32

Jeshuan sanat: ”Zakkai! Tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi” osoittivat, että Jeshua kunnioitti Zakkain uskoa. Kaikki ihmiset nurisivat Jeshua vastaan ja sanoivat: ”Syntisen miehen (publikaanin) luokse hän (Jeshua) meni majailemaan’. Kansa ei hyväksynyt, että heidän olettamansa messias, Jeshua ben-David, menisi vieraaksi syntisen publikaanin kotiin. Koska Jeshua tiesi, että Zakkai ristiinnaulittaisiin pian, otti Hän niin voimakkaan kontaktin Zakkaihin. Tästä Jeshuaan loukkaantunut kansa ei tietenkään tiennyt mitään.

Zakkai oli pian kuoleva Jerusalemin muurien ulkopuolella epäsuoran syntien tunnustamisensa vuoksi. Roomalaiset ristiinnaulitsivat juutalaisia sangen mielellään Jerusalemista lähteneen tien varrella, koska he halusivat näyttää juutalaisille valtansa. Roomalaiset toivoivat, että kun juutalaiset kulkevat ohi, näkisivät he ristiinnaulittujen kärsimykset ja kuulisivat heidän selkäpiitä karmaisevat tuskanhuutonsa. Ehkä tämä saisi juutalaisten kapinainnon laantumaan.33 Zakkai, Aabrahamin poika, maksoi korkean hinnan. Vaikka Jeshua oli antanut anteeksi Zakkaille synnit, eivät juutalaiset kyenneet antamaan hänelle anteeksi. He kutsuivat Zakkaita ”syntiseksi”, mikä tarkoittaa rosvoa tai kansan petturia, koska hän oli roomalaisten palveluksessa.

Vaikka Zakkai sai kokea anteeksiantamuksen ja antoi puolet omaisuudestaan köyhiä varten, ei kansa, eikä varsinkaan hänen läheinen työtoverinsa, armahtaneet häntä! Tuolloin eivät juutalaiset ymmärtäneet, niin kuin eivät vielä tänäänkään, kuinka valtavan suuren kunnian Zakkai sai, kun hän sai pitää Jeshuaa vieraana kodissaan! Zakkai iloitsi, että hän sai pitää vieraana Jisraelin Messiasta ja Jeshuan mukana kulkeneita Jisraelin tuomareita!34

© Mauno K

1 Room.11:1-2a

2 Hepr. 13:8

3 Jaak. 5:17

4 2. Kun. 2:9-14

5 Joh. 10:41

6 Adinan VI:es kirje; s. 53 – 62

7 Joh. 5:33 ja 10:41b

8 1. Kun. 17:3, Jes. 40:3, Hes. 20:35, Luuk. 1:80 ja Gal. 1:17

9 Matt. 12:30

10 1. Kun. 18:10-12

11 Luuk. 3:18

12 Matt. 9:37-38

13 Joel 3:16 ja Aamos 1:2

14 Mal. 4:1

15 Jer. 2:13

16 Jer. 2:35

17 Jer. 1:18

18 Adinan IV:äs kirje; s. 30 – 40

19 Jer. 7:4,11

20 Valitusvirret 4:1-2,7-8

21 Jer. 5:1

22 Jer. 5:2

23 Jer. 23:14

24 Matt. 3:9a ja Luuk. 3:8

25 Joh. 8:39-40, Gal. 3:5-7 ja Jaak. 2:21-24

26 2. Moos. 22:1

27 Joh. 1:28

28 Luuk. 19:3a

29 Joh. 2:24–25

30 Joh. 10:3

31 Luuk. 19:2b

32 Pilatuksen kirjeet 2. VIII; s. 90–91

33 Joh. 19:20

34 Luuk. 19:6b ja Matt. 19:28

Vaikeita aikoja 5.

by
Comments are off for this post

Näin, että Unkari joutuu länsimaiden epäsuosioon.1

***

Näin, että Soten alasajo, liukumäki, jatkuu.2 Suomen talouden ”shokissa periferiassa oleva veri pakenee sisäelimiä kohti.” Kuten olen aikaisemmin näyssä nähnyt, edelleen Suomen talouden savupiippu taipuu.

***

Näin, että Suomen vanhustenhoito kriisiytyy. Kaikki vanhukset eivät varattomuudesta johtuen tule saamaan tarvitsemaansa palvelua. Varallisuudesta johtuva eriarvoisuus edelleen kasvaa. Kohta vain varakkaat kykenevät maksamaan itselleen tarvitsemiaan erityispalveluja.3

***

Näin punaisen, kommunistista ideologiaa tarkoittavan suuren lipun, mikä liehui ja lepatti lipputangon päässä.4

***

Näin, että kuntien taloudet menevät kuralle. Pian ei juuri kukaan enää pyri kunnanjohtajaksi. Elohim antoi siitä esimerkin, kun ’minut valittiin erään syrjäisen kunnan johtajaksi’.5 Kuntien hallitukset käyvät rahapulassa nirsoiksi ja etsivät innovatiivisia johtajia, jotka vaikuttavat omalla taloudellisella panostuksellaan tai muulla erityisosaamisellaan, mikä vaurastuttaa kuntien taloutta.6

***

Presidentinvaalien aamuna kuulin äänen, joka sanoi: ”Tänä päivänä on suuri kunnia, mistä Kuningas on mahdollisimman kaukana”.7

***

Näin, että otin sandaalini pois eteisessä, kun menin erään pakanakristillisen raamattukoulun ruokalaan. Ruokalan työntekijät olivat flirttailevia naisia. Nojasin ruokalan kaidetta vasten ja keskustelin erään opiskelijamiehen kanssa, jota en tuntenut. Samaan aikaan eteiseen jättämäni sandaalit varastettiin. Kuulin eteisestä askeleiden, ulko–oven avautumisen ja sulkeutumisen äänet. Etsin kyllä kenkiäni eteisestä, mutta en löytänyt. Keittiötyöntekijät ”lohduttivat” minua ja totesivat, että ’minun oli vain hyväksyttävä, että en saa kenkiäni takaisin’.

Kävelin sukkasillani ruokalan pihalle, ja näin siellä erään nuoren opiskelijamiehen, jota en myöskään tuntenut. Kerroin hänelle levottomana ja ahdistuneena, että ’kenkäni varastettiin ruokalan eteisestä’. Hän vastasi, että ’sinulla ei ole ollenkaan aihetta olla huolissasi, sillä todennäköisesti kenkäsi löytyvät raamattukoulusta’.

Kävelimme raamattukoulun ovesta sisälle. Etsin sandaaleja siellä olevista pukukaapeista. Löysin monenlaisia, lähes kertakäyttöisten näköisiä, sekundoja ”rantasandaaleja ja lipokkaita”. Yhdessäkään kengässä ei siis ollut takaremmiä, kuten oli minun sandaaleissani ollut. En löytänyt kenkiäni, ja myös katosi tämä nuori mies, joka oli ikään kuin ottanut tehtäväkseen kenkieni etsimisen.

Tiedostin, että minulla oli yksi maallisen työn kenkä, sillä toinen niistä oli kadonnut. Jos käyttäisin yhtä työkenkääni, hyppisin vain yhdellä jalalla. Miten jaksaisin hyppiä yhdellä jalalla? Miten kävelen ulkona sukkasillani, kun kivet, oksat ja kävyt pistävät toisen jalkani pohjaa?8

Kommentaari: Pakanakristillisessä raamattukoulussa valmistuvat ”pastorit” ovat Jeshuan mielestä anastajia, jotka vievät minun ja kenties monien muidenkin Elohimin valitsemien taivasten kuningaskunnan työntekijöiden ”sandaalit”.9 Nämä ”sandaalit” ovat taivasten kuningaskunnan opetuksista anastettuja opetuksia, joita joku uusi ”pastorikandidaatti” pyrkii käyttämään hyödykseen pakanakristillisessä opetuksessa. Sen osoittaa myös seuraava Sana: ”Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioidenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkuumiesten valitukset ovat tulleet Jehova Tsevaotin korviin”.10 Kuulin äänen, joka sanoi, että ’Jehova ei jätä maksamatta’. Tämä tarkoittaa, että taivasten kuningaskunnan työntekijä ei palkkaansa menetä sen pidättämisen tähden, vaan hän säästää sen tulevaisuutta varten!11

***

Näin näyn, että istuin toisella sohvatuolilla herra Donald Trumpin vieressä. Hän kiinnitti huomionsa jaloissani oleviin maihinnousukenkiini. Hän kysyi minulta: ”Miksi käytät tuollaisia saappaita?” Vastasin: ”Siksi koska ihmisen elämä on jatkuvaa taistelua, sotaa, vastustajia vastaan.” Hän vastasi: ”Olet aivan oikeassa, sitä se ihmisen elämä on”.12

Tulkinta: Herra Donald Trump onkin tarvinnut tällaisia ”sotilassaappaita” oikeusprosessiensa aikana.

***

Näyssä pyrin menemään Washingtonin kaupungissa erään senaattorin puheille. Valitettavasti en päässyt keskustelemaan hänen kanssaan, koska hänen virkamiehensä tai turvamiehensä estivät sen. Itkien ilmoitin virkamiehille, että ’suoritin USA:n armeijan antamaa tehtävää’. Kerroin heille, että ’USA:n asevoimiin tarvittaisiin lisää sotilaita’.13

Kommentaari: Edustin siis erityisesti Suomen kansaa. Pidä aina mielessä, että Elohim vastustaa EU:ta ja Natoa. Kaikki, jotka kannattavat EU:ta ja Natoa, kuvittelevat olevansa Elohimia tietävämpiä ja viisaampia.14 Heidän lyhytnäköisyytensä ja ylimielisyytensä johtuvat siitä, että he ovat ryypänneet sydämeensä Babylonian porton vihan ja haureuden viiniä.15 Elohim osoitti pyyntöyritykseni kautta, millainen on oleva USA:n seuraavien vallanpitäjien sotilaspoliittinen suunta. Seuraavat vallanpitäjät tulevat valtakautenaan vastustamaan USA:n asevoimien resurssien lisäämistä. Kansainväliset sotilasasiantuntijat ovatkin jo varoittaneet Eurooppaa, että USA tulee minimoimaan asevoimiin liittyvät kustannukset.

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunta tulee paljastumaan häpeälliseksi ”suutariksi”. Venäjä-vastaisia ylilyöntejä on melkein mahdotonta enää korjata. Korvaavatko Euroopan Nato-maat USA:n sotilaallisen säästökuurin? Eivätkö Euroopan maat ovat taloudellisesti köyhtyneet? Kuka teistä voi varmasti sanoa, että USA:n liittovaltio ei hajoa tulevaisuudessa? Saattaa olla, että Suomeen siirretään esimerkiksi Iso-Britanniasta jaos tai komppania sotilaita. Ruotsikin on antanut varovaisia lupauksia prikaatin lähettämisestä, jos Venäjä hyökkää Suomeen. Täyttävätkö ruotsalaiset lupauksensa, kun tositilanne tulee eteen? Eikö Suomi jäänyt talvisodassakin yksin?

***

Näin, että Suomen kansan nälän ja ruton16 aikana ’jopa pakanakristillisen uskonnon epäuskon monumentit, kirkot ja rukoushuoneet, alkavat täyttyä rukoilijoista’. Silloin joidenkin harvojen ihmisten kohdalla rukoileminen ei enää ole tekopyhyyttä, ”uskonnollisten lihasten pullistelemista”, vaan on jopa todellista.17 Näin jopa, että ’eräässä rukoushuoneessa tai kirkossa olleet vanhemmat rouvat jopa lähettivät matkapuhelimillaan viestejä juuri työstä palaaville miehilleen, että he tulisivat suoraan rukoilemaan’.18

Suomen historiassa täytyy mennä taaksepäin aina talvisodan päiviin saakka, että tämänkaltaista intoa rukoilemiseen olisi tapahtunut. Eikö ole olemassa sananparsi, mikä sanoo, että ’historia toistaa itseään’? ’Näin Jeshuan tulevan sisään erään pakanakristillisen rukoushuoneen eteisen ja salin välisestä lasitetusta väliovesta, joka oli puolittain auki’. Hän käveli sisään samalla tavoin, kuin Hän oli muinoin kävellyt Galilean synagogaan sisälle. ’Hän käveli tutussa juutalaisessa viininpunaisessa viitassaan, minkä alta näkyi valkoinen tunika’, mitkä vaatteet tekin tunnette. Kun katsoin Hänen olemustansa säikähdin ja havahduin, sillä kun näin Hän käänsi kasvonsa, ’ne loistivat kirkkaina kuin aurinko’.19 Jospa sinäkin tänä päivänä lähtisit seuraamaan galilealaista Jeshuaa, niin että matkustaisit ’vanhalla puisella veneellä, minkä laitaa katsoessasi vene hitaasti kallistuu ylös ja alas sivulta tulevien suurten ja laakeiden mutta rauhoittavien aaltojen mukana’.20

Kommentaari: Olen aikaisemmin kirjoittanut viisitoista osaisen ”Kristittyjen juuret”-opetussarjan.21 Siinä olen kertonut, kuinka saatanalla, vastustajalla, meni pitkä aika (80–315 jaa.), ennen kuin se sai lakaistua kaikki maailman kauhistukset pakanakristillisen uskonnon sisäpuolelle.22 Kun piispat olivat tehneet saatanan yksipuolisen sanelun mukaan keskinäisen liiton, olivat pakanakristityt silloin kokeneet perinpohjaisen tappionsa. Vastustaja oli muokannut orastavasta pakanakristillisyydestä itseensä sopivan uskonnollisen pahuuden ruumiillistuman. Kaikki tämän päivän pakanakristillistä nimeä kantavat eriseurat tai puolueet kuuluvat tähän samaan kauhistuttavaan uskonnolliseen ruumiiseen. Kun vastustaja oli hävinnyt Jeshualle, pyrki se pakanakristillisen uskonnon kautta sammuttamaan kaiken Pyhän Hengen vaikutuksen ja toiminnan.

Vihollinen epäonnistui, koska se ei käsittänyt Jeshuassa Messiassa olevan sovituksen ja armon suuruutta. Nimittäin vastustaja luuli, että pakanakristillisyyden pahuuden syvyydet kykenisivät karkottamaan Elohimin Pyhän Hengen toiminnan. Kun pakanakristityt olivat anastaneet taivasten kuningaskunnan juutalaisilta pyhät kirjoitukset, lukitsivat he ne tekstit uskonnollisen kauhistuksen sisälle. Vastustaja luuli silloin kukistaneensa Pyhän Hengen työn, mutta Elohim siirtyikin, pyhien kirjoitustensa välityksellä, pakanakristillisen uskonnon sisäpuolelle kuin ”viides kolonna”. Siitä lähtien Elohim onkin valtavan suuren armonsa tähden kyennyt jonkin verran tekemään hengellistä työtä tuossa kauhistuttavassa uskonnollisessa vankeudessa.

Joistakin tuon kauhistuksen sisällä olevista sekulaareista pakanakristityistä tai uskonnon ulkopuolisista, on pitkän historian aikana tullut kääntyneitä pakanakristittyjä. Kun vastustaja käsitti, että se ei täysin kyennyt estämään tuon uskonnollisen kauhistuksen sisälläkään Elohimin armon kautta tapahtuvaa hengellistä työtä, oli sen pakko alkaa murtamaan pyhien kirjoitusten arvovaltaa. Se pyrki myös pyhien kirjoitusten tulkintoja radikaalisti vääristelemään.

Vastustaja ei ole koskaan ollut uskollinen pakanakristittyjen kanssa tekemäänsä liittoa kohtaan, toisin kuin pakanakristityt, jotka ovat aina olleet uskollisia ja anteeksiantavaisia liittolaistaan kohtaan. Vielä vastustaja ei ole täysin kyennyt tuhoamaan pakanakristillisen kauhistuksen keskellä pyhien kirjoitusten arvovaltaa ja vääristämään tulkintoja, mutta se on kuitenkin kyennyt huomattavasti tuottamaan vahinkoa ja rajoittamaan Elohimin Pyhän Hengen vaikutusta ja toimintaa.

Pakanakristillisen uskonnon ”haaskalinnut” nousevat korkeuksiin kiertelemään ja tarkkailemaan, jos uhri elää, mutta jos uhri kuolee, laskeutuvat ne nopeasti alas saaliinjaolle toisten raadonsyöjien kanssa.23 Jospa edes jotkut pakanakristillisen kauhistuksen edustajat raitistuisivat todellisesti uskossaan. Jospa he jättäisivät lohikäärmeeseen kirjoitetun, Elohimia pilkkaavan uskonnollisen eriseuransa tai puoluenimensä,24 ja vieroittautuisivat Jeshuan ristin katkaisuhoidon kautta porton haureuden vihan viinin aiheuttamasta päihtymyksestä.25 Etkö ymmärrä, että porton juopumus johtuu taivasten kuningaskunnan pyhien ja Jeshuan todistajien veren juomisesta?!26 Tämän päihdyttävän veren juominen johtuu siis siitä, että he juovat porton vihan ja haureuden viiniä, jonka vaikutuksesta he samalla ohittavat Elohimin tarjoaman taivasten kuningaskunnan besoran!

Kiinaan liittyviä näkyjä

Näin näyssä erään jo kauan sitten pois nukkuneen pyhän, jonka heti tavattuani tunnistin. Lähdin seuraamaan häntä, ja me kuljimme erään Kiinan korkean vuoren rinnettä alas. Hän vei minut lähes vuoren juurelle asti, mitä ennen oli tasanne, mistä alkoi lyhyt jyrkänne alas laaksoon. Hän ojensi kätensä, osoittaakseen, mihin päin minun piti katsoa. Näin oikealla puolellani laakson pohjalla noin 10 metriä korkean ja noin seitsemän metriä leveän ja noin kaksi metriä paksun mustanahkaisen kirjan. Kirjan etukannessa luki kultaisilla kirjaimilla: ”Raamattu”.

Sitten katsoin pitkittäissuunnassa jyrkänteeltä vastakkaiseen suuntaan. Näin, kuinka suuret kiinalaiset ihmisjoukot; vanhukset, isät ja äidit lapsineen; kävelivät matalimpien kukkuloiden yli ja laaksoa pitkin kohti Raamattua. Sitten silmieni eteen tuotiin valossa kylpevä Kiinan kartta ja maan rajat, ja karttaan oli kirjoitettu sen maan kaikki kansanheimot.27

*

Näin, että pelasin golfia monen Kiinan diplomaattien kanssa ja hävisin kaikki pelit. Istuin pelaamisen jälkeen Kiinan presidentin, herra Xi Jinpingin, lähellä olevalla sohvatuolilla. Herra Jinping on hyvin pidättyväinen ja itsensä hillitseväinen. Hän on tyyneyden perikuva. Minun oli vaikea saada kontaktia häneen. Vaihdoin hänen kanssaan muutaman ajatuksen golfin pelaamisesta. Kerroin ’haluavani pelata vielä usemman diplomaatin kanssa’. Kun Herra Jinping kuuli, mitä sanoin ja näki vilpittömän intoni, kysyi hän hämmentyneenä: ”Miksi sinä yhä osoitat olevasi innokas pelaamaan golfia, vaikka olet hävinnyt kaikki pelisi’? Melkein heti hän jatkoi: ”Ethän sinä voi pelata golfia kaikkien kanssa!?” Vastasin: ”Toivon, että voisin pelata golfia jokaisen kanssa.”

Vaikka olin hävinnyt kaikki golf-pelini, osoitin olevani innokkuudessani lannistumaton. Aivan kuin olisin voittanut kaikki pelit! Tehtäväni ei ollut voittaa pelejä, vaan voittaa vilpittömällä innokkuudella ja taidollisella häviämisellä diplomaattinen etu puolelleni. Tämä on oikeaa diplomatiaa, vilpitöntä kohteliaisuutta kiinalaisia kohtaan.

Herra Xi Jinping nousi istuimeltaan ja lähti kävelemään. Kävelin hänen rinnallaan käytävää pitkin. Yhtäkkiä pysähdyin, käännyin hänen kylkeänsä vasten ja kiedoin käsivarteni Elohimin rakkauden vaikutuksesta hänen ympärilleen. Tunsin hengessäni, että hänen sydämensä syvästi liikuttui ja aivan kuin suli. Näin syvän kosketuksen hänen kasvoiltaan. Sanoin hänelle: ”Toivoisin, että vielä saisin vierailla Kiinan ikivanhassa maassa?” Kerroin, että ’haluaisin vielä nähdä tämän suuren ja kauniin maan ja siellä asuvan väkirikkaan, edistyksellisen, kansan”.28

[Lisäys 27.9.2024. Lyhyesti: Enää ei ole välinettä millä kirjoittaa. Tynkä-Suomen aika on lähestymässä, kuten olette jo siitä kaikkialta kuulleet. Paljon olisi profeetallista asiaa, opetusta taivasten kuningaskunnasta, Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta, mutta nyt se ei ole mahdollista. Shalom kaikille!]

© Mauno K.

1 Näky 14.8.2023

2 Näky 29.12.2023

3 Näky 29.1. 2023

4 Näky 28.3.2023

5 Vrt. Jes. 3:1–12

6 Näky 5.2. 2024

7 Pyhän Hengen puhe 11.2. 2024

8 Näky 7.2.2024

9 Efes. 6:15

10 Jaak. 5:4

11 Pyhän Hengen puhe 15.2.2024

12 Näky 31.8. 2023

13 Näky 29.12.2023

14 Jes. 5:21

15 Chazon 18:3

16 Ääni 27.2.2024

17 https://israelinhuone.com/breratmechdal.php?sivu=lasnaolo.php

18 Näky 29.12.2023

19 Näky 16.1.2024

20 Näky 16.1. 2024

21 https://blogi.israelinhuone.com/wp/?s=kristittyjen+juuret+1.

22 Matt. 13:26

23 Matt. 24:28

24 Chazon 17:3 ja 18:4

25 Chazon 17:2 ja 18:3

26 Chazon 17:6 ja 18:24

27 Näky 16.6.2023

28 Näky 24.7.2023